keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Päivän mietteitä


Tällä hetkellä miun pitäisi olla suunnittelemassa tanssiasua huomiseen mitanottoon, mutta sormet syyhyäis enemmän tietokoneen näppikselle. 

Miksi monesti sortuu stressin ja to do- listan alle, vaikka kaikki oliskin menossa eteenpäin ja pikkuhiljaa se hirveä kasa tehtävää alkaakin olla muisto vain. Pitäisi muistaa hengittää välissä ja miettiä mitä on jo saanut aikaan, eikä sitä, kuinka paljon vielä on tehtävää. 

Miksi on olemassa sana perfektionisti? Se voi nopealla kuulostelulla kuulostaa ihan hyvältä, mutta toteutuksen puolella siitä ei tule mitään. Moni asia alkaa stressaamaan jo ajatuksen asteella, täytyyhän kaikessa mitä tekee elämässään olla täydellinen! Kaiken täytyy olla osattu jo valmiiksi, kun tekee esim. kouluprojekteja tai on työssäoppimassa. Pahinta on se, että nuo kaikki väitteet on vaan oman pään sisällä, eikä ole siitä kiinni ajattelevatko muut minun olevan huono. :D Oon kauhee itseniruoskija miulle tärkeiden asioiden suhteen. Jotenkin haluun olla niissä asioissa neuroottisella tavalla parempi kuin edellisellä kerralla ja ei sais epäonnistua. Ehkä tää kiirekin vaikuttaa siihen vielä enemmän, kun tuntuu ettei sitä ''feilausvaraa'' oikein edes ole. 


Olkaa ylpeitä saavutuksistanne, olkoon sitten pieniä tai suurensuuria! Loppujen lopuksi olemme itse se tärkein motivaattori itsellemme. 




tiistai 17. marraskuuta 2015

Mitä minulle kuuluu?


Näihin pariin kuukauteen on riittänyt paljon hommaa opiskelujen saralla, ja nopeasti pimenevä ilta ei oo auttanut yhtään blogikuvien ottamiseen. Kaikki kuvat pitäisi ottaa melkein viikonlopun aikana päivällä, jos haluaisi hyvää luonnonvaloa. Viime viikonloppuna sain inspiksen kuvata ulkona ompelutöitäni, mutta samaisella hetkellä alkoi hirveä kaatosade. :D Ehkäpä ensi viikonloppu olisi otollisempi miun luovuudelle. 

 
Unelmakankaita, joista on tulossa moniakin hienoja juttuja! Kunhan saisin muut projektit alta pois niin pääsisin näiden kimppuun. Päällimmäinen kangas on siis tuollaista helmiäissävyistä läpinäkyvää yksisarviskangasta, joka on aivan upeaa! Alimmaisena monisävyistä paljettikangasta joka liukuu turkoosin ja vaaleanvihreän sävyissä ja kun paljetteja kääntää, ovat ne toiselta puolelta liilanvihreitä. Siisti efekti tekstuurissa siis!  Tästä olisi suunnitelmissa tehdä väljä suora bleiseri/kimono, joka näyttäis tykiltä pillien ja korkkareiden kanssa. Ensi kevään asuksi siis aivan täydellinen. ;)

 
Koulujuttujen kanssa on tullut paiskittua paljon.  Tässä on samaan aikaan meneillään pukuhistorian esitelmää, näyttöjen suorittamista ja talvitakin tekoa. Pian alkaa koulussa myös juhlajakso, jolloin olisi tehtävä kaksi juhlamekkoa, joista toinen on valmistujaismekkoni. Suunnittelen, kaavoitan ja valmistan myös tanssiryhmälle mekon proton, jossa on omat haasteensa. En ole ennen tehnyt tanssimekkoja ja haasteita on juuri mekon liikkuvuudessa ja siinä, kuinka saan yhdistettyä siihen käytännöllisen näyttävyyden. Tähänastinen ammattitaito pääsee siis tässä parin kuukauden aikana monestikin koetukselle, olen oppinut ja tulenkin oppimaan vielä paljon tämän loppuvuoden aikana. 


Kaavoja kaavoja...

 
Kampaajalla kävin jo jokin aika sitten, mutta olen vieläkin tyytyväinen lopputulokseen. En edes muista, milloin olen viimeksi kampaajalla käynyt, pari vuotta sitten? Olen vain itse leikannut otsista ja antanut latvojen kasvaa ja leikannut kuivia latvoja pois. Tukkakriisi meni kuitenkin niin pahaksi, ettei oikein mikään kampaus enää näyttänyt hyvältä. Malli on nyt helppohoitoinen ja otsistakin saan luvan kanssa leikata, kun en ollut kuulemma sitä sössinyt oikeastaan ollenkaan. ;) Seuraavan kerran käyn kyllä varmaan vuodenvaihteen jälkeen taas freesaamassa mallia. Onneksi pitkässä tukassa leikkausvälin pituus ei ole katastrofaalista. Suosittelen Järvenpäässä päin asuville kauneusstudio FABIa. Asiantunteva ja mukava palvelu. :)

lauantai 24. lokakuuta 2015

(Ei otsikkoa)






Tänään haluttiin ystävän kanssa katsoa eri ilmansuuntaan.

Tän illan valo luonnossa oli mahtava. Auringonlasku oli kaunis ja järvi tyyni. Ehkä alan itsekin saavuttaa sitä. 

Mielenrauhaa.

maanantai 5. lokakuuta 2015

In the woods







Syksy alkaa jo näyttää kauneutensa että karmeutensa. Iltapäiväiset kuvausinspiraatiot täytyy käyttää hyödyksi nopeasti, jottai vallitsevaa valoa on edes jonkin verran. Toisaalta ihanat värit ja se kirpakka kylmyys ilmassa on pitkästä aikaa raikastavaa. Ainakin metsässä tuntee olevansa kuin kotonaan, on sitten pynttäytyneenä tai koiran kanssa lenkkivaatteissa.

Uudistumisen halu on syksyisin suuri. Jotain "uutta alkua" hakee elämälle, mutta tänä vuonna se halu on suurempi kuin koskaan. Yrittävätkö vaistoni ennustaa jonkinlaista muutosta? Se jää nähtäväksi.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Huulipuna-asiaa



Yver Sain Laurentin Rouge pur Couture huulipuna on ollut suosikkini jo pitkän aikaan, ja suosikkipunaiseni huvetessa aloin etsimään samaa sävyä, mutten löytänyt. Tuo sävynumero 1 on hiukan haaleampi ja kepeämpi kuin tuo sävy 7, mutta olen silti tyytyväinen sillä sain sen tuomisina ystävältäni tax freesta reilusti halvemmalla kuin Suomesta.

Isadoran huulipunan ostin testiksi sopiiko oranssi miulle vai ei. Maksoi 9,99 emotionin alennuksessa. Sen peittävyys ja koostumus ei miellyttänyt omia huulia, sillä se kasautui huulten juonteisiin ja kului todella nopeasti pois. Innostuin kuitenkin oranssista sävystä huulissa ja kävinkin Sokoksella katsastamassa uusimman merkin Suomessa, eli Urban Decayn. Huulipunaa ostaessani taitava myyjä myi miulle vielä saman merkin huultenpohjustuskynän, jonka pitäisi pitää huulipuna paikallaan koko illan! Eilen kokeilin ja kyllä piti. Kynä toimii myös rajauskynänä ja ''pyyhekumina''. Jos huulipunaa menee ohi omien huulten rajojen tai silmämeikki on valunut illan aikana. Jälkimmäiseen tarkoitukseen en ole vielä kokeillut, mutta seuraavina päivinä varmaankin tulen.

Vasemmalta oikealle YSL Rouge Pur Couture sävyssä 1 ja 7, IsaDoran Perfect Moisture Lipstick sävyssä 158 ja Urban Decayn huulipuna sävyssä Bang. 

Pyyhkäisin kaikkia huulipunia yhden vedon ja herranjestas, kuinka paljon pigmenttiä Urban Decaysta irtosi sillä yhdellä sipaisulla iholle. Montaa kerrosta ei huulilleen tarvitse sipaista saadakseen täydellisen lopputuloksen. YSL on aina ollut takuuvarmasti peittävää ja kestävää. Isadora oli miulle ostaessani aikamoinen pettymys, en ollut tyytyväinen sen ominaisuuksiin, vaikka tässä käsitestissä meneekin muiden vierellä ihan ookoosti.


Tässä kuvassa pyyhkäisin meikinpoistoaineella kostutetulla vanulapulla punia ja pigmenttiä oli vielä jäljellä. Isadoran huulipuna lähti helpoiten pois, mutta toisista ei meinannut saada pigmenttiä millään pois kädestä. En tiedä onko osan mielestä sitten hyvä tai huono merkki, mutta miusta se on tärkeintä että huulipuna pysyy!

Kuvassa Urban Decayn huulipunaa.

Seuraavana haaveissa olisi kestävä pigmenttirikas fuksian sävy, joka sopisi punaisen tukan kanssa. Ehkäpä sellainen vielä sattuu kohdalle. :)

lauantai 26. syyskuuta 2015

Autumn colors






Sannilla hautu mielessä idea kuvauksista, joissa olis kurpitsoja ja syksyisiä värejä. Muutama päivä sitten käytiin hienossa miljöössä näpsäisemässä kurpitsanhalauskuvia. Miulla meinasi toden teolla mennä hermo oman tukan kanssa kun otsis ei meinannut kuvissa asettua millään, sen saattelemana kävinkin varaamassa ensi viikolle kampaamoajan, jos saisin jotain järkeä tähän reuhkaan. Kuvissa on vähä aika sitten ostamaani IsaDoran oranssia huulipunaa, joka oli Emotionissa alennuskorissa. Väri on mielestäni hyvä, mutta levittyvyys ja värinkesto huono. Siitä ärsyyntyneenä kävin Helsingin Sokoksella ihmettelemässä Urban Decayn meikkejä ja jotain uutta huulimeikkiä sattui myös mukaan. Siitä lisää ensi postauksessa, jossa kerron miun huulipunasuosikeista!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Designing, drawing and sewing.


Oon yrittänyt kunnostautua piirtämisen kanssa. Se jäsentää kuitenkin niin paljon omia ideoita ja rauhoittaa.


Mekkosen suunnittelu oli viime viikolla meneillään, tänään sain vihdoinkin kaavanpalaset leikattua kankaalta ja ompelu voi alkaa. Sormet syyhyää kotonakin että pitäisi päästä ompelemaan kun oon niin inspiraatiopuuskissani tuon mekon kanssa. 


Voihhhh, tässä oli ensimmäinen vaihtoehtoni mekkokankaaksi. Ihastelin näitä kahta värivaihtoehtoa tovin, kunnes tajusin katsoa hinnan, 120e metriltä! Harkitsin jo tuskissani oikeasti kankaan hankkimista, oli se niin ihana! Järki kuitenkin kielsi ja pakat jäi surullisena oottamaan sinne toista houkuteltavaa ostajaa. Ehkä vielä jokin päivä saan asiakkaan, jolla on varaa kalliimpiin materiaalikustannuksiin. ;) 

maanantai 7. syyskuuta 2015

Gloria Fashion Show.



Lauantaina käytiin ystäväni Sofian kanssa Glorian jokasyksyisessä muotinäytöksessä. Kerta oli minulle ensimmäinen Glorian parissa ja olikin mielenkiintoista nähdä pitkä (n.45min) muotinäytös. Harmi vain että mukanani oli vain älypuhelimeni huono kamera, mutta tässä kuitenkin fiiliskuvia tämän syksyn ja talven muodista! Ilta oli kaikinpuolin ihana, hyvää seuraa, shamppanjaa, mahtavaa ruokaa ja ah niin ihana vapaus.

Rakastin, että stailauksissa oli paljon mustaa ja lierihattuja. Monet nilkkurit ja avokkaat olisin voinut kotouttaa vaatekaappiini vaikka heti. Oma suunnittelu- ja ompeluinspis kasvoi ja odotan innolla mein muotoilun kurssilla että pääsee muotoilemaan lisää omia ideoitaan.




maanantai 31. elokuuta 2015

Vaatealan monet mahdollisuudet.

"Millaista on opiskella vaatetusompelijaksi? Mitä työ oikein teette siellä? Valmistuuko tosta ammatista mihinkään?"




Valitsin vaatetusalan opinnot sen takia, koska olen aina ollut kiinnostunut vaatteista ja omasta ulkonäöstäni. Yläasteella kävin vahvan goottivaiheen ja silloinkin tykkäsin panostaa todella paljon hiuksiini ja asusteisiini, vaikken nykyisillä silmillä katsottuna niin hyvältä silloin näyttänytkään. Ironisinta tosin on, että koko peruskouluaikani vihasin ompelemista. Veikkaan että se johtui pitkälti opettamistyylistä, joka ei millään tavalla kannustanut luovuuteen ja omaan ilmaisuun.




Toden teolla aloin kiinnostumaan DIY-meiningistä alkaessani kuvaamaan yhdessä ystäväni kanssa. Suunnittelimme yhdessä kuvaukset, minä stailasin ja meikkasin mallin ja lähdettiin kentälle! Usein olen siis myös assarina kuvauksissa eli heijastamassa ja vahtimassa että mallin meikki ja tukka pysyy hyvänä kuvausten ajan. Pidämme todella paljon luonnonvalossa ja luontomiljöössä kuvaamisesta. Stailaukseen alkoi tulla enemmän käsintekemisen meininkiä innostuttuani kierrätysmuodista. Se antaa luovuudelle paljon tilaa ja on aina kiinnostavaa etsiä kotoaan sopivia materiaaleja. Opiskelijabudjettiin se ei myöskään tee suurta lovea usein ilmaisten materiaalien takia. Muistakaa, toisen roska on toisen aarre! ;)




Hain lukiosta valmistuttuani vaatealan korkeakouluihin, mutta niissä ei tärpännyt. Puolivahingossa ja impulsiivisesti hain Keudan ammattikouluun ompelijalinjalle täydennyshaussa. Sain seuraavana päivänä tietää, että aloittaisin opiskelut parin viikon päästä vaatetusompelijana! Nyt vuoden alaa opiskeltuani olen huomannut, että ilman tätä tutkintoa ei kyllä omasta korkeakouluhakemisesta olisi tullut mitään. Oon opintojen aikana oppinut ihan eri tavalla saamaan omat ideat konkreettisiksi.

Olen ensimmäisen vuoden aikana ommellut arvosteltavina töinäni hameen vanhasta verhokankaasta, kauluspaidan (kuvassa yllä) ja housut. Työssäoppimassa valmistin itsesuunnittelemani housut ja asiakkaan suunnitteleman kynähameen. Nyt olen muotoilemassa mekkoa, joka valmistunee viimeistään ensi viikolla, kunhan löytäisin täydellisen kankaan! ;)

Meillä on tällä hetkellä menossa koulussa muotoilun kurssi, jossa opetellaan sovitusnuken päälle kangasta muotoilemalla valmistamaa vaatteita. Se on ollut kaavoitukseen verrattuna todella vapaata ja ihanan visuaalista puuhaa. Oman aikaansaannoksen saa näkyviin jo siinä ns. kaavoitusvaiheessa. Kaavoitus toisaalta kolahtaa omaan loogiseen ja matemaattiseen puoleen, onhan se omalla tavallaan geometriaa! On hyvä oppia tekemään kummallakin tavalla vaatteita, sillä osa yksityiskohdista on helpompi valmistaa muotoilemalla ja toisinpäin.




Tutkinnossa on kaksi työharjoittelua, joista toisen suoritin viime keväänä. Olin Remake EkoDesignilla ompelimon puolella työssäoppimassa ja voin sanoa, että sen kahden kuukauden aikana opin enemmän, kuin niinä neljänä jaksona koulussa. Jotenkin työelämässä tuli enemmän sovellettua oppimaansa ja ymmärsi miten kaikki saumarakenteet ja materiaalit vaikuttavat lopputulokseen. Lisäksi yrityksen ideana on ekologinen ja kestävä kehitys. Korjasin ja muokkasin paljon vanhoja vaatteita ja valmistin kierrätysmateriaaleista uusia. Samoissa tiloissa oli myös tiloja suunnittelijoille, jotka  valmistavat mallistonsa ja kokoelmansa kierrätyskankaista ja lahjoitetuista vaatteista.




Suosittelen alaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita muodista ja halajavat jatkavansa vaatealalla korkeakouluihin. Tästä tutkinnosta on nimittäin erittäin paljon hyötyä kouluhakuihin. Tutkinto on mielestäni erittäin monipuolinen ja valmentaa opiskelijan moneen suuntaan vaatealalla. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi suuntautua korkeakouluissa muodin markkinointiin, sisäänostoon, mallimestariksi tai suunnittelijaksi ja moneksi muuksi.  Ilman kaavoitus- ja ompelutaitoa on vaikea toimia alalla. Sisäänostajana täytyy ymmärtää materiaalien ominaisuuksia ja mallimestarina paljon kaavoittamisesta ja vaatteiden hyvästä istuvuudesta. Aloitteleva suunnittelija ei automaattisesti vain piirrä paperille ideaa ja käske ompelijaa sitä toteuttamaan. Pienyrityksenä tai toiminimellä toimivana suunnittelijana ei ole varaa alkuun palkata henkilökuntaa taikka työtiloja ja ompelutyöt on usein tehtävä itse. Minun mielestäni valmistusprosessi on toisaalta niin iso osa suunnittelun lisäksi, että itse haluan sen toteuttaa. Oma kädenjälki valmiissa tuotteessa aiheuttaa niin hyvää mieltä. :)

-Jenna

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Sulkien jälleennäkeminen.

Sulkatakki pääsi komeilemaan uusiinkiin kuvauksiin, kun kuvailtiin Järvenpäässä Sannin kanssa. Autokorjaamon takana oli suojaisa oma maailmansa, eikä tuntunut yhtään että olisi ollut kaupungissa. Jumaloin tuota Sigman Art-sarjan 35mm putkea, sillä saa niin kaunista jälkeä aikaan. ♥ Laitoin kuvauksien takia hiukset pikkuleteille yöksi ja siitä tuli kivat pikkulaineet tukkaan, joskus haluaisin kokeilla että tulisi ihan kunnon punainen afro! Huulilla on luottohuulipunaa, YSL Rouge pur Couturea, joka ei kyllä petä koskaan. Täydellinen punainen sävy ja kestää koko päivän. Omani alkaa olla loppumaisillaan ja oon koittanut netistä metsästää samaa sävyä hiukan halvemmalla kuin mitä Suomesta saa. (Tosiaan 39,5e) 

Blogin ulkoasun kanssa olen potenut paljon ongelmia. Vanha kyllästyttää ja haluaisin tehdä täyden remontin, mutta olen aivan onneton koodaamisen sun muun kanssa, eikä blogger todellakaan tee sitä yhtään helpommaksi. :D Toivon että saan ystäväni auttamaan minua näiden teknisten ongelmien kanssa, sillä ideoita on paljon! Kävin tänään keräämässä meidän rannalta simpukankuoria, näätte pian, mitä olen niistä askartelemassa. ;)



        
  



-Jenna

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Mother.






   Oh Lord, won't you leave me

  Leave me on my knees?




                                                                                     Cause I belong to the ground now

                                                                                               And it belongs to thee



                              
                               And oh Lord, won't you leave me


                                     Leave me just like this?



Cause I belong to the ground now

I want no more than this



Cause I belong to the ground now

I want no more than this

maanantai 13. heinäkuuta 2015